sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Yritetääs edes

Tänään se alkoi taas kerran, yrittäminen nimittäin. Tiistai, keskiviikko ja torstai menivät jotenkin väsyneissä ja kireissä tunnelmissa. Torstai-iltana olikin sitten aika nousevan kuumeen. Vähillä taisin selvitä kun lepoa tuli vain perjantain ja lauantai, tänään eli sunnuntaina kevyttä hissuttelua 20 kilometriä ja avantokauden avaus. Huomenna jatketaan ohjelman mukaisesti.

Rastitreffit Tallinnassa jouduin jättämään väliin, ensinnäkin selän matkustelusta tykkäämättömän luonteen ja toisekseen kuumeen vuoksi. Sieltähän tuli Mika Kuisma-palkinto että heilahti! Ellen elä väärässä tiedossa niin palkinnon saaja äänestetään A-maajoukkueen keskuudessa. Eikö siellä ollut tänä vuonna kolme ukkoa, kaikkien aikojen pienin äänisaalis on siis todennäköinen. Eipä siinä, iloiten vastaanotin tiedon palkinnosta.

Sen verran toivuin, että lauantaina pystyin käymään Rokumentin konsertissa kattomassa Viikatteen ja Amorphiksen keikat. Mitä siitä nyt voi sanoa, täyttä timanttia kumpainenkin. Vanhana rokkipoliisina voisin sanoa molempien keikkojen parantuneen loppua kohden, saundit meni kohilleen ja näin. Diskantit ja bassot ja muut. Kellarissa myytiin keikkojen loputtua hodareita alennuksella ja käytin tilanteen häikäilemättä hyväkseni, 2 euroa 50 senttiä ja kahella nakilla vielä. Aamulla mietiskelin että mikä mahtaa olla tämä suussani maistuva mielenkiintoinen makuyhdistelmä...lopulta tulin siihen johtopäätelmään että kyseessä on pikantti Korpisavun ja valkosipulin yhdistelmä. Perin eksoottinen ja mielenkiintoinen makuelämys.

Nyt on pakollinen flunssakin sairastettu. On aika päästä vauhtiin, todelliseen vauhtiin. Kone on käynnistetty ja rotko häämöttää...mun mielestä tänä syksyä Joensuun päässä on asiat hoidettu paremmin kuin viime vuonna. Silloin saatettiin lähteä liiankin rivakalla otteella uuteen harjoituskauteen. Nyt vaikuttaa siltä että siellä ja täällä on kunto otettu alas. Uutta nousuu sano juoppo.

1 kommentti:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.