keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Syksyn satoa

Syksyt eivät ole veljiä keskenään. Toisinaan syksy on kuulas ja loistaa kaikissa ruskan väreissä, joskus taas homma kääntää enemmänkin ankean harmaan syyssateen puolelle.

Tämän syksyn kisakalenteri käsitti seitsemän starttia, joista kolme jäi kokonaan väliin ja yhden keskeytin flunssan takia. SM-pitkälläkin jouduin karsinnan jälkeen miettimään ihan tosissaan, että pystynkö starttaamaan seuraavana päivänä. Semmoista se on ja niin edelleen ja niin edelleen.

Kausi on suunnistuksen osalta tältä erää ohi. Olisi kiva päästä lenkkeilemään lähipäivinä, koska nilkkaoperaatio odottaa kolmen viikon kuluttua ja sen jälkeen tulee lisää pakkolepoa. Itse asiassa tarkoitus on seistä lauantaiaamuna klo 05:00 jossainpäin Espoota valmiina multisporttaamaan. Kisan nimi on X-kaato ja joukkueena Road Runners Joensuu miehistönään Auvinen&Fincke. Eli huomenna lenkkikunnossa kiitos.

Ja onhan siellä se Vaarojen Maraton 1,5 viikon kuluttua. Kovasti olen uhonnut sellaisella reittiennätyksellä, mitä ei ihan heti rikota. Uusimpien tietojen valossa liimaudun kaksikon Pyylampi&Reiman peesiin ja roikottelen siinä kunnes räväytän loppunousussa separikirillä sijalle seitsemän.    

Yksi asia meinasi unohtua. Nimi on sisässä täällä.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Lyhyttä lausetta

Viikko mennyt sairastaessa. Kaikki jäänyt väliin. Masentunut. Eilen lenkillä. Kulki. Tänään uudestaan. Kulki. Huomenna 2 kisaa. Sunnuntaina kisa.Ei kai koskaan tiedä. Vaikka olisi vielä toivoa. Kausi ohi.Viikko X-kaatoon. Kaks Vaaroille. Leikkaus.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Ees jotain positiivist

Syksyn SM-kausi laitettiin siis käyntiin superihquissa Syötteen maisemissa. Itselle tarjottiin tällä kertaa viimeistä plakettia eli kymmenettä sijaa. Siihen en pysty sanomaan mitään, vaan otan tämän kunniakkaan saavutuksen nöyränä vastaan. Viime vuonna tai alkukaudesta olisi kääntänyt pettymyksen puolelle, mutta tällä kertaa valmistautuminen suunnistuskisaan oli sen verran heppoisalla pohjalla, etten parempaa olisi ansainnutkaan. Itse asiassa olen jopa hieman tyytyväinen.

Kuumat puheenaiheet nostavat taas päätänsä. Ungi ja NuJu meni, joten on syytä kaivaa ulkomaalaisten osallistumisoikeus tapetille. Mulle on ihan sama vaikka SM-kisoissa olisi pelkkiä ulkomaalaisia. Ja vaikka ei olisikaan niin ei silläkään olisi mitään merkitystä mihinkään. Tuskin niitä sääntöjä urheilijoiden mielipiteen vuoksi muutetaan kuitenkaan.

Seuraavana yritän tsempata SM-keskimatkalle ja viestiin kohtalaisen hyvän semikunnon. Sit onkin vuorossa enää Vaarojen Maraton, tuo syksyni ilo. Ja 17.10 menen nilkkaleikkaukseen. Toipuminen 6-8 viikkoa mikä tarjoaakin oivallisen mahdollisuuden hakea vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Onko mulla mahdollisuuksia harjoitella suunnistusta niin, että ensi vuonna juoksen esimerkiksi kymppisakkiin MM-kisoissa.

2. Löytyykö halua harjoitella

Eiköhän vastaus ole valmiina jouluun mennessä.